Kainuun hopeaa
Epirocin tuuletusjärjestelmä tuottaa puhdasta ilmaa maaliskuussa avattuun Sotkamo Silverin kaivokseen.
Sotkamo Silverin hopeakaivos avattiin juhlallisin menoin Sotkamossa maaliskuun lopussa. Hopeakaivoksen avaamisen jälkeen Kainuussa toimii kolme kaivosta: Terrafamen kaivos tuottaa päätuotteinaan nikkeliä ja sinkkiä ja on malminlouhintamäärältään Suomen suurin metallimalmikaivos. Lisäksi Sotkamossa toimii brittiläisen kemianteollisuuden yhtiön, Elementisin, omistuksessa oleva talkkikaivos. Kaivokset ovat olleet avainasemassa Kainuun ihmeen toteuttamisessa: maakunnan korkeat työttömyysluvut ovat vaihtuneet valtakunnan suurimpaan työvoimapulaan ja rekrytointiongelmiin.
”Sotkamo Silver on poikkeus kaivosyhtiöiden joukossa, koska valtaosa rahoituksesta on peräisin kotimaasta”, totesi kaivoksen avannut pääministeri Juha Sipilä avajaispuheessaan. Omistuksesta noin 90 % on tällä hetkellä Suomessa ja suurimpia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Hexof Oy, Timo Lindborg ja Suomen Malmijalostus Oy. Kaivokseen on tähän mennessä investoitu noin 70 miljoonaa euroa.
”Sotkamo Silver on poikkeus kaivosyhtiöiden joukossa, koska valtaosa rahoituksesta on peräisin kotimaasta”, totesi kaivoksen avannut pääministeri Juha Sipilä avajaispuheessaan. Omistuksesta noin 90 % on tällä hetkellä Suomessa ja suurimpia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Hexof Oy, Timo Lindborg ja Suomen Malmijalostus Oy. Kaivokseen on tähän mennessä investoitu noin 70 miljoonaa euroa.
Vuodesta 1980 tähän päivään
Kaivoksen esiintymän tutkimukset alkoivat jo vuonna 1980, kun nuoret tutkijat Ilkka Tuokko ja Kalle Taipale havaitsivat kenttätutkimuksissaan esiintymän löytöön johtavan lohkareen. Kaivoshanke pysähtyi vuonna 1991 metallien hinnan muutoksiin, ja kaivoksen tunnelit täyttyivät vedellä vuosikymmenten ajaksi. Vuonna 2006 Timo Lindborg perusti yhdessä Kalle Taipaleen ja Jouko Jylängin kanssa Sotkamo Silverin, joka vietiin pörssiin rahoituksen hankkimiseksi. Ja maaliskuussa 2019 kaivos viimein avattiin.
”Sotkamo Silverin palveluksessa on noin 40 henkilöä, jotka huolehtivat kaivoksen suunnittelusta, valvonnasta, geologiasta ja rikastamon prosesseista. Louhinnasta, lastauksesta ja kuljetuksesta vastaa urakoitsijana Tapojärvi Oy”, kuvailee kaivosesimies Jari Alapartanen kaivosyhtiön organisaatiota. ”Ensimmäistä katkoa alettiin porata viime marraskuun puolivälissä ja samoihin aikoihin alkoivat työt avolouhoksella. Pääpaino on maan alla, ja avolouhinnalla on tarkoitus ainoastaan tasoittaa malmimääriä. Ympäristöluvan mukaisesti räjäytykset ovat avolouhoksen puolella kokonaan kiellettyjä huhtikuusta marraskuuhun, jotta mökkinaapureille ei aiheutuisi meluhaittoja.”
”Sotkamo Silverin palveluksessa on noin 40 henkilöä, jotka huolehtivat kaivoksen suunnittelusta, valvonnasta, geologiasta ja rikastamon prosesseista. Louhinnasta, lastauksesta ja kuljetuksesta vastaa urakoitsijana Tapojärvi Oy”, kuvailee kaivosesimies Jari Alapartanen kaivosyhtiön organisaatiota. ”Ensimmäistä katkoa alettiin porata viime marraskuun puolivälissä ja samoihin aikoihin alkoivat työt avolouhoksella. Pääpaino on maan alla, ja avolouhinnalla on tarkoitus ainoastaan tasoittaa malmimääriä. Ympäristöluvan mukaisesti räjäytykset ovat avolouhoksen puolella kokonaan kiellettyjä huhtikuusta marraskuuhun, jotta mökkinaapureille ei aiheutuisi meluhaittoja.”
Hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja kultaa
Kaivoksen malmiesiintymä on noin 50–100 metriä leveä ja se sisältää 5–6 rinnakkaista malmilinssiä. Esiintymän on varmistettu jatkuvan noin 600 metrin syvyyteen asti, mutta sen oletetaan jatkuvan syvemmällekin. Tämänhetkiset varmistetut malmivarat riittävät noin seitsemän vuoden tuotantoon.
Pääosin Sotkamo Silver tuottaa nimensä mukaisesti hopeaa, ja lisäksi kaivoksesta saadaan sinkkiä, lyijyä ja kultaa. Sähköautojen yleistyessä ei varmastikaan ole haitaksi, että niin hopea, lyijy kuin sinkkikin ovat akkumetalleja. Sotkamo Silverin kaivoksen arvioitu vuosituotanto on noin 45 000 kg hopeaa, mikä on merkittävä lisäys Suomen nykyiseen noin 85 000 kg:n vuotuiseen hopeantuotantoon. Rikaste toimitetaan Sotkamosta Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Ruotsin Rönnskäriin. Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, akuissa, paristoissa, aurinkopaneeleissa, antibakteerisissa käsittelyissä, vedenpuhdistuksessa, moottorien osien ja laakereiden pinnoituksessa, lääketieteessä, koruissa ja sijoituskohteena.
Pääosin Sotkamo Silver tuottaa nimensä mukaisesti hopeaa, ja lisäksi kaivoksesta saadaan sinkkiä, lyijyä ja kultaa. Sähköautojen yleistyessä ei varmastikaan ole haitaksi, että niin hopea, lyijy kuin sinkkikin ovat akkumetalleja. Sotkamo Silverin kaivoksen arvioitu vuosituotanto on noin 45 000 kg hopeaa, mikä on merkittävä lisäys Suomen nykyiseen noin 85 000 kg:n vuotuiseen hopeantuotantoon. Rikaste toimitetaan Sotkamosta Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Ruotsin Rönnskäriin. Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, akuissa, paristoissa, aurinkopaneeleissa, antibakteerisissa käsittelyissä, vedenpuhdistuksessa, moottorien osien ja laakereiden pinnoituksessa, lääketieteessä, koruissa ja sijoituskohteena.
Epirocin tuuletusjärjestelmällä puhdasta ilmaa kaivokseen
Ympäristöarvoihin ja ja suhteisiin paikallisten asukkaiden kanssa on panostettu heti alusta alkaen. Monivaiheinen vedenpuhdistamo otettiin käyttöön heti tuotantotoiminnan alkaessa. Ympäristöystävällinen on myös Epirocin Serpent-tuuletusjärjestelmä, joka tuottaa puhdasta ilmaa kaivokseen.
”Vanhan tuuletusjärjestelmän ulina kuului kaivoksen vieressä sijaitsevaan Hiidenportin kansallispuistoon asti, mutta uuden tuuletusjärjestelmän melutaso on hyvin hiljainen – jopa pääpuhaltimen vieressä seistessä”, kertoo kaivosteknikko Pertti Poikkimäki. Syys-lokakuussa asennetun tuuletusjärjestelmän pääpuhallin puhaltaa puhdasta (ja talviaikaan lämmitettyä) ilmaa kuilua pitkin alas ja likainen ilma poistuu vinotunnelia pitkin ylös. Tunnelissa on tällä hetkellä yksi pikku puhallin ohjaamassa ilmaa tunneliin, ja niitä asennetaan tunnelin edistyessä useampia.
Urakoitsija Tapojärvi louhii kaivoksessa yhdessä vuorossa, ja kerrallaan työntekijöitä on alhaalla 10 henkilöä. Tällä hetkellä puhallinta käytetään noin puolella teholla, mikä on riittävästi kaivoksen tämänhetkisiin tarpeisiin.
Epirocin Serpent-tuuletusjärjestelmä koostuu tehokkaista korkeapainetuulettimista, äänenvaimentimista, putkista sekä energiaa säästävästä ohjausjärjestelmästä. Tuuletusjärjestelmiä on käytössä sadoissa kaivoksissa ja tunneliprojekteissa ympäri maailman, pienistä projekteista laajoihin, maanalaisiin tunnelisovelluksiin.
”Vanhan tuuletusjärjestelmän ulina kuului kaivoksen vieressä sijaitsevaan Hiidenportin kansallispuistoon asti, mutta uuden tuuletusjärjestelmän melutaso on hyvin hiljainen – jopa pääpuhaltimen vieressä seistessä”, kertoo kaivosteknikko Pertti Poikkimäki. Syys-lokakuussa asennetun tuuletusjärjestelmän pääpuhallin puhaltaa puhdasta (ja talviaikaan lämmitettyä) ilmaa kuilua pitkin alas ja likainen ilma poistuu vinotunnelia pitkin ylös. Tunnelissa on tällä hetkellä yksi pikku puhallin ohjaamassa ilmaa tunneliin, ja niitä asennetaan tunnelin edistyessä useampia.
Urakoitsija Tapojärvi louhii kaivoksessa yhdessä vuorossa, ja kerrallaan työntekijöitä on alhaalla 10 henkilöä. Tällä hetkellä puhallinta käytetään noin puolella teholla, mikä on riittävästi kaivoksen tämänhetkisiin tarpeisiin.
Epirocin Serpent-tuuletusjärjestelmä koostuu tehokkaista korkeapainetuulettimista, äänenvaimentimista, putkista sekä energiaa säästävästä ohjausjärjestelmästä. Tuuletusjärjestelmiä on käytössä sadoissa kaivoksissa ja tunneliprojekteissa ympäri maailman, pienistä projekteista laajoihin, maanalaisiin tunnelisovelluksiin.
