”Olemme olleet tyytyväisiä poravaunujen polttoainetaloudellisuuteen. Polttoaineen kulutus on vaihdellut 0,4 ja 0,5 litran välillä porametriä kohti paikasta, porattavasta kivestä ja porarin toiminnasta riippuen”, kertoo tekninen johtaja Petri Ruostetoja.
Myös poravaunujen tehokkuus saa Ruostetojalta kiitosta: porakone uppoaa kiveen sitä vauhtia, että SmartROC T40 -poravaunut ovat tehoiltaan selkeästi yhtiön poravaunulaivueen kärjessä.
Ostopäätöstä olivat sinetöimässä osaltaan uudet COP SC25-HF -porakoneet. Viime vuonna markkinoille tulleiden porakoneiden huoltoväliä on pidennetty laajamittaisten testien tuloksena 600 tunnista 800 tuntiin.
Aluejohtaja Ismo Kivimäki ottaa esille myös SmartROC-vaunujen automatiikan. Se vähentää käyttäjäkohtaisia virheitä sekä lisää turvallisuutta ja tehokkuutta.
RH3-teroituslaite on ollut testikäytössä yhdessä poravaunussa ja kokemukset ovat niin hyvät, että kahteen uuteen vaunuun asennetaan samanlaiset. Suorahiomakoneeseen verrattuna teroituslaitteen teroitusjälki on paljon laadukkaampaa, porausnopeus paranee ja terillä voidaan porata kauemmin. Ismo Kivimäki kiittelee, että teroituslaitteessa yhdistyvät sekä käyttäjien että johdon toiveet: teroitus on helppoa, sen käyttökustannukset ovat järkevällä tasolla ja se parantaa toiminnan kokonaistaloudellisuutta.
Poravaunut on varustettu Certiq-telematiikkajärjestelmällä. Certiqillä voidaan seurata reaaliaikaisesti vaunujen suoritetietoja, sijanintia ja vikahälytyksiä, ja se tarjoaa kokonaiskuvan työvuoroista, tuottavuudesta, polttoaineenkulutuksesta ja päiväkohtaisista käyttötunneista. Poravaunuissa on myös RocCARE ja porakoneissa CopCARE-huoltosopimukset, joiden myötä Epiroc vastaa niiden kunnossapidosta.
Porarit viettävät poravaunussa suurimman osan työpäivästään, ja investoinnin arvo on suoraan verrannollinen heidän kokemukseensa työympäristön viihtyvyydestä ja sen käytön helppoudesta. Swerockin porarit kiittävät SmartROC-poravaunuja erityisesti hytin tukevuudesta, tilavuudesta ja äänieristyksestä.
Tapasimme porari Iiro Majasuon työn touhussa Roihuvuoren työmaalla Turussa. Hän on hyvin tyytyväinen työkaluunsa ja kehuu erityisesti poravaunun istuimen ergonomiaa. Myös vaunun hyvä ulottuvuus on tärkeä etu työmaalla.
Viime vuoden heinäkuussa julkaistiin iso uutinen YIT:n Pohjoismaiden päällystys- ja kiviainesliiketoiminnan siirtymisestä Peabin omistukseen. Yrityskauppa sisälsi noin 200 kiviaineksen ottopaikkaa ja 63 asfalttiasemaa Pohjoismaissa. Kaupan myötä YIT Teollisuuden noin 1700 työntekijää siirtyi Peabin palvelukseen. Huhtikuun alussa yrityskauppa sai kilpailuviranomaisen hyväksynnän, ja yhtiön toiminta Suomessa jatkuu Swerock-brändinimen alla.
Petri Ruostetoja ja Ismo Kivimäki suhtautuvat isännän vaihdokseen valoisin mielin: ”Peab on kulttuuriltaan samantyyppinen, ihmisläheinen ja hengeltään perheyritys, mikä tuntuu tärkeältä. Yritys on toiminut pitkään alalla ja haluaa kehittää sitä.”
"Olemme olleet tyytyväisiä poravaunujen polttoainetaloudellisuuteen. Polttoaineen kulutus on vaihdellut 0,4 ja 0,5 litran välillä porametriä kohti, paikasta, porattavasta kivestä ja porarin toiminnasta riippuen"
Petri Ruostetoja on ollut louhinta-alalla pitkään. Hänen isänsä oli sorayrittäjä, ja Petrikin päätyi 18-vuotiaana alalle kesätöihin ja myöhemmin Teknilliseen korkeakouluun kaivosinsinöörilinjalle. Työn suolaksi Petri luonnehtii alan monipuolisuuden: hän on nähnyt alaa laajasti, kun työ on vienyt muun muassa Venäjälle, Suomeen aluejohtajaksi ja viimeksi konepuolen investointeihin.
”Ympäristöasioiden tiukentuminen on suurin alalla tapahtunut muutos”, kertoo Ruostetoja. ”Työ itsessään on meluavaa ja pölyävää ja sitä kautta aiheuttaa häiriötä ympäristölle, eikä siitä koskaan päästä kokonaan irti. Viimeaikaisilla muutoksilla melu- ja pölytasoja on kuitenkin saatu merkittävästi laskettua.”
”Hiilijalanjälkilaskelmia tehdään jo nyt ja urakoitsijoita pisteytetään niiden mukaan projekteja jaettaessa. Tämä tulee varmasti korostumaan entisestään tulevaisuudessa”, uumoilee Ruostetoja.
Alan tulevaisuutta Ruostetoja pitää vahvana: ”Kaivannais- ja kiviainesteollisuutta on aina, kun halutaan asua jossain ja liikkua. Toki yhteiskunta ja sen myötä myös kiviainesala voi tulevaisuudessa kokea suuriakin muutoksia. Ala on kuitenkin niin monipuolinen, että se tarjoaa varmasti työpaikkoja tulevaisuudessakin.”
”Tulevaisuudessa olisi myös syytä rakentaa kestävämmin, nyt yhteiskunnassa puretaan paljon 1970- ja 1980-luvulla rakennettua. Kierrätystä tehdään nyt jo paljon, ja sen määrä tulee varmasti lisääntymään.”