Miten Epiroc saavuttaa ilmastotavoitteensa?

Teksti: Johanna Paues Darlington

On helppoa asettaa korkeita ilmastotavoitteita, mutta ei niin helppoa saavuttaa niitä. Erityisesti silloin, kun onnistumiseen edellyttämät toimenpiteet ovat monimutkaisia ja riippuvat suurelta osin ulkoisista tekijöistä, kuten toimivasta infrastruktuurista, osaamisen saatavuudesta ja siitä, että asiakkaat todella vaativat päästöttömiä koneita. Jotain, mikä ei ole ollut itsestäänselvyys tähän asti.

"Vastuullisuus on noussut paljon tärkeämmäksi useilla toimialoilla ympäri maailmaa. Ratkaisuillamme on aiempaa enemmän kysyntää ja käymme nyt täysin erilaisia keskusteluja kuin ennen pandemiaa", sanoo Epirocin toimitusjohtaja Helena Hedblom.

Hän sanoo, että lähes kaikissa asiakastapaamisissa, joita hänellä nyt on, on tavalla tai toisella kyse sähköistämisestä.

"Kansainvälisillä messuilla joilla käyn, on usein asiakastapaamisia asiakastapaamisen jälkeen, joskus jopa kaksikymmentä peräkkäin. Tämä antaa melko hyvän käsityksen siitä, mitä yrityksillä yleensä on asialistallaan. Aiemmin Kanada, Pohjoismaat ja Australia ovat johtaneet tätä muutosta, mutta nyt se tapahtuu kaikkialla", hän sanoo.

Maanalainen tarjonta ensin

Epiroc on tullut pitkälle maanalaisella tarjonnallaan. Tämä on luonnollista liiketoiminnan näkökulmasta, koska kaivosyhtiöt voivat muun muassa säästää suuria määriä rahaa, kun dieselhöyryjä ei tarvitse tuulettaa ulos maanalaisesta kaivoksesta. Epiroc on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä muun muassa LKAB:n ja Bolidenin kanssa, joilla molemmilla on korkeat tavoitteet kestävän kehityksen suhteen. Yhteistyö on edistänyt koko Ruotsin kaivosteollisuuden asemaa maailman eturintamassa kaivosten sähköistämisessä, automatisoinnissa ja digitalisoinnissa.

"Toistaiseksi suurin osa myynnistämme on edelleen dieselkäyttöisiä koneita. Mutta sähkökäyttöisten osuus on alkanut nousta jopa maailmanlaajuisesti, mikä on hienoa. Kaivosteollisuuden asiakkaat, jotka ovat aiemmin ostaneet ehkä kaksi sähkökäyttöistä konetta testatakseen tekniikkaa, ostavat nyt sen sijaan useita koneita kerralla, Helena Hedblom sanoo.

Yhteistyö on tie eteenpäin

Toinen Epirocin tavoite on vähentää myytyjen koneiden päästöjä yhteensä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

"Se on tietysti yhdistelmä siitä, että dieselkäyttöiset koneemme muuttuvat polttoainetehokkaammiksi ja myymme enemmän sähkökäyttöisiä", Helena Hedblom sanoo.

Koneiden tuotannon päästöjä on vähennettävä radikaalisti myös tulevaisuudessa. Osana tätä tavoitetta Epirocin tehtaalla Örebrossa rakennetaan nyt kaikkien aikojen ensimmäinen täysin fossiilivapaasta teräksestä valmistettu kone. Tämä on Epirocin ja SSAB:n yhteistyö SSAB:n HYBRIT-projektin puitteissa.

"Vielä menee jonkin aikaa, ennen kuin koneita voidaan tehdä suuria määriä, mutta olen iloinen, että voimme tehdä Ruotsin teollisuudessa yhteistyötä kestävien arvoketjujen rakentamiseksi. Meillä on samanlainen yhteistyö akkuyhtiö Northvoltin kanssa, kertoo Helena Hedblom.

Teemme paljon hyvää vain osoittamalla, että se on mahdollista, hän uskoo.

"Vaikka maailmalla puhutaan paljon toimialojen välisestä yhteistyöstä, niin paljoa ei siltikään tapahdu. Se, mitä teemme Ruotsissa, on täysin ainutlaatuista ja jotain, josta haluamme kertoa muulle maailmalle. Varsinkin kun siinä on kaksi ulottuvuutta – tekemällä yhteistyötä voimme luoda hyviä liiketoimintamahdollisuuksia samalla, kun teemme hyvää maailmalle, Helena Hedblom sanoo.

"Samalla kun rakennamme uusia sähkökoneita, kehitämme myös muuntosarjoja, joilla voidaan päivittää dieselkoneita sähköisen voimansiirron saamiseksi. Tavoitteidemme saavuttamiseksi emme voi vain nojata uusien koneiden myyntiin, vaan meidän on käsiteltävä sitä useista eri suunnista. Muuten se on liian hidasta", Helena Hedblom jatkaa.

Osaaminen keskiöissä

Muutos maanpinnalla on hitaampaa. Vaihtaminen sähköistettyihin porauslaitteisiin louhoksella, jossa ei ole sähkökaapeleita lähellä, on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta tälläkin rintamalla on käynnissä paljon mielenkiintoisia projekteja. Syksyn 2022 aikana Epiroc on yhteistyössä Skanskan kanssa testannut alan ensimmäistä akkukäyttöistä pintalaitetta, SmartROC T35:tä.

Mutta huolimatta monista mutkista, suurin haaste ei ole tekniikka ja infrastruktuuri, vaan oikean osaamisen saaminen oikeaan paikkaan.

"Kaivos- ja infrastruktuuriteollisuus tulee muuttumaan perusteellisesti tulevina vuosina. On yksi asia kehittää tekniikkaa, mutta sen on myös toimittava. On oltava henkilökuntaa, joka voi saada tekniikan toimittamaan 24/7 hyvin syrjäisissä paikoissa maailmassa. Tarvittavien taitojen kehittäminen on vaikeaa, hän sanoo.

Tärkeintä saada ihmiset mukaan

Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Ei ainakaan, jos koko ala onnistuu saamaan nuoren sukupolven näkemään, kuinka jännittävä ala kaivos- ja infrastruktuuriteollisuus todella ovat. 

"Jos haluamme jatkossakin olla eturintamassa, meidän on onnistuttava houkuttelemaan lisää nuoria insinöörin alallemme. Meidän on rakennettava resurssejamme paikallisesti ympäri maailmaa. Mitä enemmän osaamiskeskuksia meillä on, sitä vahvempia meistä tulee.

Haasteista huolimatta Helena Hedblom on vakuuttunut siitä, että Epiroc saavuttaa ilmastotavoitteensa.

"Teknisesti meillä on jo suurin osa ratkaisuista. Nyt on kyse siitä, kuinka tehokkaasti voimme tehdä siirtymän yhdessä asiakkaidemme kanssa. Loppujen lopuksi se on muutosmatka, jossa on mukana ihmisiä.